KILTTI TYTTÖ EI PÄÄSE POMOKSI

Niin. Meidän ei haluta toimivan tyttömäisesti. Meidän ei haluta toimivan kuin miehet. Menestyäksemme emme voi toimia kuin lapsena meille on opetettu.
Meidän pitää rakentaa toimiva henkilöbrändi itsestämme.

Kirjassa oli paljon loistavia pointteja (jos tarkkoja ollaan, 101 kappaletta), joista osa kyllä oli myös itsestäänselvyyksiä. Kuitenkin suosittelisin sitä jokaiselle "tytölle", jotta kasvaisimme naisiksi!

Tässä kymmenen pientä ajatusta suoraan kirjasta.
Nauttikaa, ja miettikää miten itse toimitte tilanteissa! ;)

1. Gallup ennen päätöksentekoa
- Esimiesasemassa täytyy pystyä tekemään päätöksiä ilman toisten kannatusta.
Riskejä täytyy ottaa.

2. Miehen roolin omaksuminen
- Tätä ei tarvitse edes perustella.

3. Liiallinen puhuminen omista asioista
- Kylmä ja persoonaton ei kannata olla, mutta liikaakaan ei kannata paljastaa. Se voi tulla joskus eteesi.

4. Työhuoneen sisustaminen olohuoneeksi

5. Toisten ruokkiminen
- Toisia ruokkivia ihmisiä ei pidetä vaikutusvaltaisina. Poista siis työpöydältäsi keksit, makeiset ja muut.

6. Veltto kädenpuristus
- Tämä on kamala ja ällöttävä virhe. Itsekään en pidä ihmistä luotettavana, jämäkkänä tai reippaana, jos hän ei osaa edes kätellä.

7. Pelkän lempinimen tai etunimen käyttäminen
- Etu- ja sukunimen yhdistelmä tekee ihmisestä aikuisen.

8. Selittäminen, johdantojen käyttö, kyseleminen, luvan pyytäminen, anteeksipyytäminen, vähättelevien tai välttelevien määreiden käyttö, täytesanojen ja tunnepohjaisten sanojen käyttö, liian nopeasti puhuminen, liian hiljaa puhuminen, liian korkealla äänellä puhuminen...
- Kiinnitä huomiota puheeseesi. Sillä vakuutat ihmiset.

9. Ulkonäkö: väärät eleet, ylivilkkaus tai latteus, pään kallistaminen, liika meikki tai täysi meikittömyys, väärä kampaus (pitkät avonaiset hiukset vähentävät uskottavuutta miesvaltaisessa ympäristössä), sopimaton pukeutuminen (pukeudu aina hieman paremmin kuin muut!), jalan päällä istuminen, itsensä ehostaminen/kohentaminen julkisesti, liian paljon koruja..
- Kiinnitä huomiota ulkonäköösi ja olemukseesi. Se vaikuttaa asioihin vähintään yhtä paljon kuin verbaalinenkin viestintä.

10. Sihteerikkönä toimiminen, koska olet nainen
- Joku muukin voi keittää kahvia, kirjoittaa pöytäkirjoja ja toimia juoksupoikana. Se ei ole sinun hommasi, koska olet nainen.

- Iida

kuva: we<3it

BRÄNDIT

En aio kirjoittaa kirja-arvostelua, vaikka se olisikin ehkä helppoa.
Se ei vain yksinkertaisesti huvita minua.

Sen sijaan haluan heittää muutaman asian ilmaan,
jotka toivon mukaan herättävät ajatuksia ja keskustelua täällä.

Olen siis lukenut Lisa Sounion Brändikkään, joka on suuresti brändäyksen puolestapuhuja.
Olen myös lukenut Naomi Kleinin kuuluisan teoksen No Logo, joka suorastaan hyökkää brändien kimppuun.

Mitä mieltä te olette brändäyksestä?
Onko se teidän mielestänne hyvä asia, vai kuluttajien huijaamista?

Lisa Sounio kuvailee brändiä mm. tällaisilla hempeillä väitteillä:
"Brändit kiehtovat ja takovat tuohta!
Brändit koskettavat kaikkia.
Aito brändi antaa enemmän kuin lupaa."

"Oikeasti hyvä brändi on kuin ystävä tai perheenjäsen. Se on aito ja omaperäinen."

"Media möyhentää, brändi kestää"

Kun taas Naomi Klein katsoo asiaa aivan eri kannalta:
"On tietysti selvää, että elämme jo nyt pitkälle sponsoroitua elämää, ja sangen varmasti voimme myös veikata, että mainonnan volyymin edelleen kasvaessa meille torakoille tarjotaan  yhä lisää nokkelia temppuja. Aikaa myöten meidän on entistäkin vaikeampaa ja turhempaa edes yrittää hangoitella vastaan."

"Olimme vasta kahdeksanvuotiaita, mutta logoterrorin aika oli jo alkanut. Eikä ole mikään salaisuus, että noista ajoista brändit ovat vain lisääntyneet ja käyneet entistäkin ahneemmiksi."

"Tämä lienee brändialan julminta ironiaa: useimmat tavarantuottajat ja myyjät aloittavat sponsoriuransa hakemalla aitoutta, tukemalla tärkeitä asioita ja vaalimalla yleisesti hyväksyttyjä tapahtumia, jotta nämä arvot myöhemmin liitettäisiin niiden omiin tuotteisiin."

Kirjat erilaisilla näkökulmillaan saavat pohtimaan useita asioita:
Huijaavatko brändit kuluttajia?
Viekö yleinen mielikuva (brändi) ajatuksen pois siitä oleellisesta: tuotteesta?
Onko brändipeli nykyisin liian raakaa?
Tekeekö yleisesti arvostettujen brändien selkeä kannattaminen ihmisestä paremman?
Onko tarkka itsensä brändäys välttämätöntä, jos haluaa pärjätä elämässään?
Miksi brändeistä jauhetaan jatkuvasti?

Näillä ajatuksilla siis nukkumaan. Kauniita unia! :)

- Iida

Omskakas Ravistettava

Kirja oli mielenkiintoinen, ei mullistava, mutta ajatuksia herättävä.

Se käsitteli nykymaailmaa, sitä miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja sitä, mihin se on menossa. Se käsitteli muutokseen sopeutumisen tärkeyttä ja infoähkyä, joka maapallolla vallitsee. Ihmisiä on liikaa, me saamme liikaa tietoa liian nopeasti tukahdutamme itsemme ylikuluttamalla ja katsomalla maailmaa liian suppeasti.


Ravista itseäsi. Ravistaminen on tapa suhtautua elämään.

Meidän pitäisi ravistaa ajankäyttöämme, ajattelutapaamme, vertailemisen pakkoamme ja itsetuntoamme. Ja toki paljon muutakin.

Tulin pohtineeksi infoähkyä. Jos kaikkea on paljon ja joka puolella, olisiko ihmisten erikoistuminen asioihin kannattavampaa? Tarjontaa ei olisikaan niin paljon, valittavana olisi vain muutama eri vaihtoehto. Nykymaailmassa erottautumisesta tulee entistä vaikeampaa johtuen ihmisten tietoisuudesta ja valinnan paljoudesta. Miten minun yritykseni olisi juuri se, jonka asiakas haluaa? Kun lopettaa vertailun, on helpompi ajatella avoimesti ja näin on helpompi myös erottautua. Jos miettii vain, mitä kilpailija on tehnyt ja mitä tulee tehdä ollakseen parempi kuin se, näkee asiat suppeammin.

Luovuustutkijat ja monet urheilua tutkineet tahot ovat selvittäneet ammattilaisuuden olevan 10 000 tunnin päässä. Kun olemme harjoittaneet alaamme tai lajiamme tuon ajan, voimme sanoa olevamme alan ammattilaisia.


"Avatkaa silmänne. Ymmärtämiseen riittää, että näkee oikein." DaVinci


-Sarita

Convince your audience!

"Kerro, mitä aiot kertoa. Kerro se. Kerro, mitä juuri kerroit."

Tänään käsittelyn kohteena on Marjut Niemisen Esiinny Eduksesi - Convince Your Audience.

Kirja ei ole mikään silmiä avaava tai maata mullistava lukukokemus, muta erittäin hyödyllinen henkilölle, joka joutuu puhumaan. Ihan erityisen hyödyllinen se on henkilölle, joka joutuu esiintymään monikansallisen tai eri kulttuurin yleisölle. 

Teos toimii hyvänä apuna esityksen suunnittelussa, mutta se herättelee myös pohtimaan, miten erilaisia eri maista tulevat yleisöt voivat olla. On täysin eri asia puhua suomalaiselle tai intialaiselle.

Hyvän esityksen runko on lyhykäisyydessään seuraavanlainen (ja muistuttaa etäisesti hissipuheen kaavaa):

1. Ongelma

Esitellään ongelma, johon on tarkoitus antaa esityksen aikana ratkaisu.

2. Ratkaisu

Selitetään, mikä ratkaisee ongelman.

3. Perustelu

Perustellaan, miksi juuri tämä ratkaisu.

4. Kysymykset&Vastaukset

Annetaan yleisölle mahdollisuus tehdä kysymyksiä, joihin vastataan.

Palautteen merkitys

Marjo-Riitta ja Vesa Ristikankaan Valmentava johtajuus oli kattava ja mielenkiintoinen paketti. Valmentava johtajuus on kokonaisvaltaista johtamista. Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa esimiehen ja alaisten välillä. Siinä yksilöiden voimavarat hyödynnetään tavoitteiden saavuttamiseksi. "Valmentavaa johtajuutta voi verrata hyvään opettajuuteen. Opettajilla on visio auttaa oppilaitaan menestymään." Kirjassa käsiteltiin valmentavaa johtajuutta laajasti. Siinä keskityttiin hyvin myös käytännön haasteisiin, kuten ihmisten erilaisuuteen, luottamukseen, kannustamiseen ja palautteen antamiseen.
 

Mielenkiintoisia ajatuksia heräsi muun muassa palautteen antamisesta ja sen tärkeydestä. On nimittäin tutkittu, että hyvässä työyhteisössä tulisi aina antaa positiivista palautetta VÄHINTÄÄN kolme kertaa enemmän, kuin negatiivista palautetta. Myös avoin keskustelu on tärkeää. Palautteen ja keskustelun merkitys näkyy työntekijän sitoutuneisuudessa organisaatioon. Esimiehen tuleekin huomioida työntekijöiden suoritukset, olivatpa ne sitten huonoja tai hyviä.

Tutkimusten perusteella myös palautteen saamattomuus heijastuu työmotivaatioon. Mikäli palautetta ei saada lainkaan, 40% on valmiita vaihtamaan tämän vuoksi työpaikkaa. Jopa ne, ketkä saavat pelkästään negatiivista palautetta, ovat sitoutuneempia, kun ne ketkä eivät saa ollenkaan palautetta. Myönteistä palautetta saavat henkilöt sitoutuvat kaikkein parhaiten organisaatioon. Tämä on varmasti aivan totta, sillä ainakin omien kokemusteni kautta voin samaistua tähän. Kun ei saa minkäänlaista palautetta, tulee helposti sellainen olo, että esimiestä ei kiinnosta sitten mikään muukaan työyhteisössä tai organisaatiossa. Jos ei ole valmis kehittämään alaisiaan, ei todennäköisesti ole valmis kehittämään muutakaan toimintaa.

Muistakaa siis: "Kannusta ja korjaa, vähintään kolme myönteistä jokaista kriittistä kohden."

Lehtinen & Niinimäki: Asiantuntijapalvelut - tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu

Kirja kertoi asiantuntijapalveluiden tuotteistamisesta ja markkinoinnista. Asiantuntijapalveluissa suurin painopiste on tietysti asiakkaiden ongelmien ratkaisemisessa ja uusien palveluiden kehittämisessä. Vähemmän painoarvoa saa kuitenkin markkinointi ja sen toteuttaminen. Lisäksi brändin merkitys kasvaa koko ajan kilpailun kiristyessä. Kilpailu pakottaa erottautumaan muista yrityksistä.

Markkinointiin panostaminen on yhtä tärkeää asiantuntijapalveluissa, niin kuin missä tahansa liiketoiminnassa. Pystyäkseen luomaan halutun brändikuvan yrityksestä ja sen toiminnoista on markkinointi- ja brändisuunnitteluun panostettava. Viestinnällä saadaan kohdennettua markkinointia oikeisiin paikkoihin. Markkinoinnin keinoin lisätään tunnettuutta ja saadaan tavoiteltua haluttu kohderyhmä.

Palveluprosessin suunnitteleminen on hyvän brändikuvan edellytys. Huolella ja tarkoin suunnitellut palveluprosessit herättävät myönteisiä mielikuvia asiakkaissa asiantuntijapalveluyritystä ja sen tuotteita kohtaan. Tällä tavoin luodaan yrityksestä luotettava ja asiantunteva kuva.

Panostamalla markkinointiin ja brändiin luodaan kilpailuetua muihin nähden.

Mika Mannermaa: Jokuveli – Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa

”Mitä edes tarkoittaa ubiikki?” Oli ensimmäinen kysymykseni, kun kirja valikoitui käteeni kirjastossa. Pikaisen Google tarkistuksen jälkeen, olin taas yhtä tietoa rikkaampi ja tunsin itseni äärettömän typeräksi. Seuraava lainaus on julkaistu Sisukas – verkkolehden sivuilla 9.5.2007, siis yli 4 VUOTTA sitten.

”Uudesta tietoyhteiskunnan vaiheesta on ryhdytty käyttämään
nimitystä ubiikkiyhteiskunta. Tässä uudessa uljaassa yhteiskunnassa älykkäät
tunnistimet yhdistelevät ihmisiä ja asioita helpottaen monia käytännön
toimintoja, mistä syystä mm. Liikenne ja viestintäministeriö puhuu uudesta arjen
tietoyhteiskunnasta. Ubi-sana on yhteydessä sulautettuihin tekniikoihin
(Ubiquitous computing), "kaikkialla läsnä olevaan" tekniikkaan. Kielitoimisto
suosittaa käytettäväksi käsitettä jokapaikan tietotekniikka. Langattomuus on
yksi järjestelmän tunnuspiirteitä. ” – Seppo Helakorpi

Alkujärkytyksestä selvittyäni keskityin taas olennaiseen, siis siihen mistä kirja kertoo. ”Asiat muuttuvat nopeammin kuin luulemme.” Oli ensimmäinen lause kirjan takakannessa. Kuten huomasitte ehkä, olen koko opiskeluaikani onnistunut välttelemään termin ubiikki selvitystä, joten en epäile enää mitään mitä Mika Mannermaa kirjassaan kertoo. Lisäksi ukko on kotoisin Turusta ja kokemusta löytyy mm. 25 vuoden tulevaisuudentutkimuksesta.

Jatkuvaan muutokseen sopeutuminen ja muutoksiin reagoiminen, ovat keskeisiä aiheita Jokuveli – kirjassa. Lisäksi mielenkiintoiset ja yllättävätkin tulevaisuuden skenaariot pitävät lukijan mielenkiintoa yllä. Esimerkkinä: ”Ensimmäinen määräaikainen avioliitto solmitaan Helsingin maistraatissa 14.2.2019”.

Lisäksi kirjasta tekee mielenkiintoisen mm. seuraavat aihepiirit, virtuaaliheimot, sukupolvien väliset kuilut, ubiikin yhteiskunnan perusyksikkö – yksilö sekä kaikkialla läsnä oleva tietoäly.

Voin aidosti sanoa kyseessä olevan yksi mielenkiintoisimmista kirjoista, mitä olen tänä syksynä lukenut.