Joharin ikkuna

Me ollaan tämän ryhmän kanssa opeteltu siihen, että ollaan avoimia toisille ja annetaan palautetta suoraan. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin kolmen vuoden aikana kehittämään tätä taitoa. Ihan kohta meidän tiet erkanevat ja me teemmekin kohta töitä aivan muiden tyyppien kanssa. Tässä kohtaa olisi varmaan hyvä pysähtyä miettimään omia vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemusta siltä kannalta, että olemme kohta uusissa työ- tai opiskelupaikoissa. Vaikka kannatankin ehdottomasti suorapuheisuutta, kannattaa jokaisen silti miettiä sitä tapaa, miten sen esittää uusille ihmisille. Kaikki eivät välttämättä heti ota sitä positiivisena asiana.

Luin Risto Ahosen ja Sirke Lohtaja-Ahosen kirjan Palaute kuuluu kaikille ja bongasin sieltä Joharin ikkunan. Sitä voi käyttää apuna viestinnän ja itsetuntemuksen kehittämiseen. Joharin ikkunassa on neljä ruutua. Ne ovat avoin, sokea, kätketty ja tuntematon. Näitä ruutuja tarkastellaan palautteen käsittelemisen ja avoimuuden lisäämisen kannalta. Avoin ja kätketty ruutu kuvaavat, millainen käsitys sinulla on sinusta itsestäsi. Avoin ja sokea ruutu kertovat sen, miten muut sinut näkevät. Tuntematon-ruutu sisältää sinusta sellaisia asioita, joita et tiedä sinä, eikä kukaan muukaan.

Tavoitteena on pyrkiä laajentamaan avoin-ruutua alas ja oikealle. Tämä toteutuu käyttäytymällä nykyistä avoimemmin ja suhtautumalla palautteisiin myönteisesti. Kahteen suuntaan laajeneva avoin-ruutu siis pienentää automaattisesti tuntematon-ruutua. Näin tapahtuessa saat tuntemattomasta tietoisuuteesi asioita, jotka ovat huomaamattasi ohjanneet käytöstäsi. Tämä siis lisää itsetuntemustasi!

Osoitteessa joharinikkuna.fi on lista adjektiiveja. Käy kurkkaamassa ja listaa sitten niistä itseäsi parhaiten kuvaavat adjektiivit. Lähetä tämä lista tutuillesi. Heidän tehtävänään on valita listalta ne adjektiivit, jotka kuvaavat sinua parhaiten. Mikäli näkemyksenne sinusta ovat erilaiset, käynnistä keskustelu. Voit oppia itsestäsi paljon uutta ja saada eväitä tuleviin, uusiin ympyröihin! Samalla voit hyödyntää sitä myös siinä, että miten me viedään tämä meidän hyväksihavaittu tapa sinne muidenkin tietoisuuteen!

”Bisnes jatkaa nopeaa muutostaan, mutta sinun on parempi tehdä aikaa strategialle.”

Perehdyin 50thinkerin listaan ja selailin mielenkiintoisia ajattelijoita. Michael Porterin ajatukset erottuivat mielekkäinä joukosta. Hän on vuonna 2011 viidenneksi rankattu strategiaguru.

”Bisnes jatkaa nopeaa muutostaan, mutta sinun on parempi tehdä aikaa strategialle.”

Strategia on asia, jonka monet uskovat omaavansa yrityksissään. Kuitenkaan se, että tuottaa kilpailijoihin nähden mahdollisimman halvalla korkeinta mahdollista laatua, ei ole strategia. Todellisuudessa kukaan ei halua myöntää, että yrityksellä ei ole kunnon strategiaa.

Strategian ydin on se, että sinun on määriteltävä rajat sille, mitä yrität saavuttaa. Et voi miellyttää kaikkia! Todennäköisesti et tule kovin menestyksekkääksi, jos teet aina samoin, kuin kilpailijasi. Tai jos hetken oletkin menestyksekäs, se tuskin kestää kauan. Ainoa oikea tavoite on erinomainen kannattavuus yrityksellesi. Jos tavoitteesi on mitä tahansa muuta, sinulla on ongelma!

Jatkuvuus on ehdottoman tärkeää startegian kannalta. Usein strategia on vanhentunut jo kun se julkaistaan. Jotta sinun ei tarvitse aina kehittää sitä uudestaan, on strategialla oltava perusperiaate ja segmentointi kunnossa. Se mitä, miten ja kenelle tuotat luovat hyvän pohjan. Myös positiointi kilpailijoihin nähden on tärkeää, jotta hahmotat paikkasi markkinoilla. Jatkuvuuden lisäksi on kuitenkin muistettava jatkuva kehittäminen ja toiminnan parantaminen.

Suurin osa onkin hylännyt koko ajatuksen siitä, sillä strategia on vaikea asia. Tietysti se on vaikea asia, strategia on vaikeiden päätösten tekoa. Kuitenkin kaikki menestyksekkäät yritykset omaavat strategian.


Nyt sinun tarvitsee enää päättää, haluatko olla menestynyt!

NELJÄS KÄSKY

"Älä tee mainoksesta mieleenpainuvaa."

Markkinoijan yhdeksän käskyn neljäs käsky kuuluu siis näin. Älä tee mainoksesta mieleenpainuvaa. Siis MITÄ?!

Juuri olemme jutelleet hyvistä mainoksista, mieleenpainuvista mainoksista ja muuten hyvästä mainonnasta. Ja siksi tämä käsky juurikin särähti silmääni. Miksi en tekisi hyvää ja mieleenpainuvaa mainosta?

Micael Dalén sanoo näin: "Mieleenjäävä mainos on hyvä mainos. Oletko kuullut noin sanottavan ennenkin? Olet varmasti, sehän on sitä mainoskeskustelun tavallista sanahelinää. Ehkä olet jopa itse lausunut nuo sanat ääneen. Moni perustaakin mainoksen hyvyyden tai huonouden juuri siihen."

Hän kumoaa väitettä mm. näillä argumenteilla:
1. Jos pitää brändistä (tai muistaa brändin), muistaa helpommin myös mainoksen.
2. Huonon mainoksen muistaa myös. Jokainen osaa varmasti myös luetella huonoja mainoksia.

Hänen mielestään muistaessaan mainoksen ihmiselle tulee vastustusreaktio.
"Minut on mainonnalla aivopesty pitämään tästä brändistä."
Parempi siis on, että muistaa brändin, muttei mainoksia. Näin ihminen saa sen kontrollin tunteen elämästään, että päättää itse mistä pitää ja mitä ostaa.

Kukaan ei halua olla mainonnan uhri. Siksi sitä kutsutaankin niin negatiivisella sanalla "uhri". Tiedostamaton brändin tunnistaminen siis on Dahlénin mielestä tehokkaampaa, kuin mieleenpainuvat mainokset.

Mihin mainokseen yhdistätte? ;) (kuva täältä)

Mitä mieltä te olette asiasta? :)

- Iitu

Miten tuoda yrityksen strategia käytäntöön?

Viime kerralla purkaessamme lukemiemme kirjojen anteja, yksi pohdiskelemamme asia oli miten tuoda yrityksen strategia käytäntöön. Jäin miettimään asiaan ja törmäsin mielenkiintoiseen blogikirjoitukseen. Laatukeskus Excellence Finlandin blogissa http://laatukeskus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23695 blogivieraana kirjoittanut Carcoteg Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Mäkinen käsittelee asiaa kirjoituksessaan Carcotegin näkökulmasta. Mäkinen painottaa dialogin tärkeyttä strategian käytäntöön viemisessä. Hän myös tuo esille esimerkin voiman, ylimmän johdon on viestittävä strategiasta ja tavattava henkilöstöä. Cargotecilla tämä tarkoitti sitä, että johtoryhmä kiersi kolmen viikon aikana kolme maanosaa ja tapasi 500 johto- ja myyntitehtävissä toiminutta henkilöä, jotka kaikki kävivät omien tiimiensä kanssa strategiakeskusteluja. Mäkinen painottaa lisäksi rohkeutta tehdä valintoja, fokusoida ja priorisoida; täytyy löytää yrityksen omat vahvuusalueet ja panostaa niihin.

Pidän Mäkisen tavoista tuoda strategia käytäntöön. Dialogin voimaa on vaikea kiistää. Myös uskallus panostaa omiin vahvuusalueisiin kannattaa varmasti. Mielestäni tarvitaan kuitenkin enemmän, jotta strategian toteuttaminen saadaan osaksi jokaisen henkilöstön jäsenen työpanosta jokaisena päivänä. Motivointi on mielestäni erityisen tärkeä asia, jota ei kannata unohtaa. Mietin asiaa omalta kannaltani; jos olisin rivityöntekijänä yrityksessä, jossa ollaan päivittämässä strategiaa, miten innostuisin myös toteuttamaan sitä? Vaikka pääsisin sanomaan mielipiteeni strategian suunnittelussa, en siltikään välttämättä kokisi strategian toteuttamista niin tärkeänä. Mutta jos tietäisin, että strategiaa toteuttamalla minulla on mahdollisuus edetä urallani, saada positiivista palautetta työpanoksestani ja rahan voimaa kiistämättä myös saada rahallinen lisäpalkkio hyvin tehdystä työstä, olisin varmasti valmis pitämään yrityksen strategian mielessä joka päivä ja myös toteuttamaan sitä. Miten te lähtisitte tuomaan yrityksen strategiaa käytännön työelämään?

"Luovuus ei tuu puukolla uhate!"

"OLKAA LUOVIA!" Kuullostaako tutulta? No ainakin jokaisen amk-opiskelijan pitäisi huomata kuulleensa tämän lauseen yhden jos toisenkin kerran. Mitä luovuus oikeastaan on ja voiko luovaksi pakottaa? (S/M Siipolan mukaan puukolla uhaten saadaan ihminen epämukavuusalueelle, jolloin syntyy luovia ratkaisuja.)

Luovuus terminä on niinkin epämääräinen, että minulta on turha odottaa määritelmää tähän. Selvittäkää itte! Etsivä löytää ja muistakaa, että kysymyksiä tulee rakastaa kärsivällisesti, jotta löytää oman tiensä. :-)

Perinteisesti luovuus on helpoiten liitetty taiteeseen ja tieteeseen. Luovuudella on kuitenkin näppinsä pelissä kaikessa toiminnassa. Nykymaailman muutosnopeudella ja yritysten hurjan kilpailun keskellä, myös yritysten menestys on kiinni luovuudesta. Vaaditaan luovia ratkaisuja, jos aiotaan pärjätä ja menestyä!

Paola Suhonen toteaa artikkelissaan "Luovuus pakottaa uskaltamaan", että luovuutta ei voi opiskella. (Kristiina Harju (toim.): Tiukat Paikat - Johtamisen tulikokeita. 2010.) Tekisi mieli sanoa Paolalle, että MIKSEI MUKA! Kuka tahansa meistä voi olla luova ja kuka tahansa voi kehittyä luovaksi. Termin epämääräisyyskin jo puhuu asian puolesta!

Eija Mäkirintalan kirjassa Luova ote huippusuoritukseen - Resonanssi ratkaisee todetaan luovan otteen olevan sitä, ettei automaattisesti toimittaisi aina samalla tavalla, vaan havainnoidaan valppaana ympäristöä. Luovan otteen saavuttamiseksi ihmisen sisäisen tilan on oltava kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että tekeminen pidetään mielekkäänä. Resonanssilla tarkoitetaan värähtelyanalysaattoria, jonka avulla säädetään sisäistä tilaa. Menneisyyttä arvioimalla ja tulevaisuutta ennakoimalla voidaan pitää huoli siitä, että nykyisyyden valinnat edistävät tavoitteita. Luova perusote auttaa näkemään tilanteissa piilevät mahdollisuudet. Alansa huippuosaaja onkin siksi jatkuvassa vuorovaikutuksessa itsensä ja ympäristönsä kanssa.

Tällaisen fiiliksen ja tilan saavuttamiseksi tarvitsemme vain muutamat ohjeet:
- Walk the talk - Elä niinkuin puhut
- Harjoitus tekee mestarin - ja mestari harjoittelee aina!
- Ole täysillä läsnä käsillä olevassa hetkessä

Luovaa viikkoa kaikille!

- Jenni

ps. Lisää luovuudesta voi lukea Peik Aukeantauksen kirjasta Olenko luova?

REWORK

Nimensä mukaisesti kirjassa ravistellaan kuluneita työskentelykäytäntöjä ja samalla heitellään ajatusta siitä, miksi on aika luopua perinteisistä käsityksistä yrittämisen vaatimuksista. Kirja sai houkuteltua lukaisemaan.

Kirjoittajaherrojen 37signals-ohjelmistoyritys on saavuttanut menestyksen omaa filosofiaansa noudattaen. Siinä kaikki epäolennainen karsitaan pois, turhaa rönsyilyä ja kasvua kasvun vuoksi vältetään, ja vieläpä alitetaan kilpailijat tuotteiden ominaisuuksissa. Lempisanontani "vähemmän on enemmän" onkin vahvasti esillä eri aihealueissa.

Kyseisessä opuksessa pisneksentekijät palautetaan perusasioiden äärelle ja löydettävissä on mietittävää itsestäänselviltäkin tuntuvista asioista.

Heitänpä muutamalla esimerkillä:

1. Suunnittelu on arvailua. Pitkän tähtäimen yrityssuunnittelulla kuvittelee hallitsevansa asioita, joita ei oikeasti voi hallita. Liika suunnittelu ei salli improvisointia. Joskus pitää ottaa uusi suunnitelma käyttöön, koska se on järkevää juuri tänään!


2. Muista hommasi ydin. Ja kehitä se mahdollisimman hyväksi. Kaikki muu mitä teet lepää sen varassa. Yksityiskohdilla erotutaan, mutta alussa ne kannattaa ohittaa. Luonnostele ideat ensin paksulla tussilla ja siirry vasta myöhemmin kuulakärkikynään.


3. Kasvu ei ole arvon mitta. On ok löytää yritykselleen se sopivin koko ja pysyä siinä. Suurilla harppauksilla saattaa hypätä optimaalisen yrityskoon ohitse.


4. Luo vähemmän, mutta parempaa! Suuruuteen yltää karsimalla pois sen, mikä ei ole hyvää parempaa. Moni asia paranee lyhetessään. Loistavista elokuvistakin karsitaan monta hyvää kohtausta pois.


5. Älä kopioi. Saat pintakerroksen käyttöösi, mutta missaat ymmärrysvaiheen. Miksi jokin asia on sellainen kuin on? Mitä kaikkea sen alle on kätkeytyneenä?


6. Ne turhat kokoukset. Arvokasta aikaa palaa, punainen lanka katoaa ja informaatioarvokin on usein järkyttävän pieni.


7. Kukaan ei pidä muovikukista. Paljasta asioita, joista muut eivät halua puhua. Puutteet ovat todellisuutta ja aitous puhuttelee ihmisiä.


8. Palkkaa hyviä kirjoittajia. Hyvä kirjoitustaito on nykyajan valuuttaa. Selkeästi kirjoitettu on myös selkeästi ajateltu.


9. Levitä tietoasi, älä rahojasi. Älä kuuluta tai myy enemmän kuin kilpailijasi, vaan opeta enemmän kuin he. Ihmisiin syntyy erilainen yhteys, jos saa tätä kautta heidän luottamuksensa. Pistä siis reseptisi jakoon ja mieti, mitä informatiivista, opettavaista ja myyntiä edistävää voisit kertoa maailmalle toimintatavoistasi?

Kiteytettynä voisi tokaista, että menestykseen tarvitaan vähän, mutta oikeita asioita. Kirjassa kannustetaan ilahduttavasti yrittäjyyteen ja muistutetaan, miten alkuun pääsee paljon vähemmällä kuin luuleekaan. Ennen mahdottomilta tuntuvat asiat hoituvat nyt näppärästi, kun tarvittavat työkalut ovat kaikkien saatavilla. Muuta siis ideat teoiksi ja tartu inspiraatioon, jos se tarttuu sinuun!

Ja menkööt tämä kohta 10:stä:

"Säilytä runous siinä mitä teet. Jos jotakin puunataan liikaa, siitä häviää sielu." :)

Reilu ja rohkea esimies

Lainasin Hannele Kasslin-Pottierin Reilu ja Rohkea Esimies –kirjan. Kirja on todella helppolukuista, osittain tarinan muotoon kirjoitettua, mutta sanoma sitäkin tärkeämpää. Erityisesti minuun kolahti pari ensimmäistä kappaletta, jossa puhuttiin työpaikkakiusaamisesta ja muutenkin työntekijän hankalasta käyttäytymisestä.

Useimmiten työntekijän hankala käytös on suhteellisen helposti ratkaistavissa, kun siihen puututaan. Mutta mitäpä tehdä tilanteessa, jos työntekijän käytös johtuu persoonallisuushäiriöstä, jossa hän on joustamaton ja periksiantamaton, eikä hyväksy muiden työntekijöiden käyttäytymistä? Mitä esimiehenä tekisit tässä tilanteessa?

Esimiehen tehtävänä ei niinkään ole toimia terapeuttina kyseiselle henkilölle ja tehdä diagnoosia hänen persoonallisuudesta. Esimiehen tehtävänä on johtaa. Hänen on tehtävä selväksi hankaluutta aiheuttavalle työntekijälle että kyseistä käytöstä ei hyväksytä ja hänen on noudatettava työyhteisön pelisääntöjä.

Työpaikkakiusaaminen puolestaan on ikävä, mutta sitäkin yleisempi tosiasia suomalaisessa työkulttuurissa. Työpaikkakiusaaminen johtuu joko kiusattavan hankalasta muita ärsyttävästä käytöksestä, kiusaajan omasta pahasta olosta, jonka hän purkaa kiusattuun tai sitten työyhteisöstä, jossa ilmenee ristiriitoja.
Esimiesten tehtävänä on tehdä selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä sekä mahdollistaa se, että työntekijät uskaltavat ja tahtovat tulla kertomaan kiusaamisesta. Se tulee tehdä helpoksi.

Työyhteisöperäinen kiusaaminen puolestaan johtuu usein heikosta ja olemattomasta johtajuudesta. Johtajan pitää olla demokraattinen ja ihmisläheinen, mutta silti se ei poista sitä, että johtajan pitää olla myös jämäkkä ja omata tietynlaista auktoriteettia.

Reilulla ja jämäkällä johtajuudella pystytään ehkäisemään ikäviä asioita. Mikäli niitä ilmenee, on esimiehen tehtävänä tarttua niihin ja ratkaista ne parhaalla mahdollisella tavalla. Esimiehen tehtävä on näyttää esimerkkiä miten työyhteisössä asioihin suhtaudutaan ja miten asioissa menetellään.