Convince your audience!

"Kerro, mitä aiot kertoa. Kerro se. Kerro, mitä juuri kerroit."

Tänään käsittelyn kohteena on Marjut Niemisen Esiinny Eduksesi - Convince Your Audience.

Kirja ei ole mikään silmiä avaava tai maata mullistava lukukokemus, muta erittäin hyödyllinen henkilölle, joka joutuu puhumaan. Ihan erityisen hyödyllinen se on henkilölle, joka joutuu esiintymään monikansallisen tai eri kulttuurin yleisölle. 

Teos toimii hyvänä apuna esityksen suunnittelussa, mutta se herättelee myös pohtimaan, miten erilaisia eri maista tulevat yleisöt voivat olla. On täysin eri asia puhua suomalaiselle tai intialaiselle.

Hyvän esityksen runko on lyhykäisyydessään seuraavanlainen (ja muistuttaa etäisesti hissipuheen kaavaa):

1. Ongelma

Esitellään ongelma, johon on tarkoitus antaa esityksen aikana ratkaisu.

2. Ratkaisu

Selitetään, mikä ratkaisee ongelman.

3. Perustelu

Perustellaan, miksi juuri tämä ratkaisu.

4. Kysymykset&Vastaukset

Annetaan yleisölle mahdollisuus tehdä kysymyksiä, joihin vastataan.

Palautteen merkitys

Marjo-Riitta ja Vesa Ristikankaan Valmentava johtajuus oli kattava ja mielenkiintoinen paketti. Valmentava johtajuus on kokonaisvaltaista johtamista. Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa esimiehen ja alaisten välillä. Siinä yksilöiden voimavarat hyödynnetään tavoitteiden saavuttamiseksi. "Valmentavaa johtajuutta voi verrata hyvään opettajuuteen. Opettajilla on visio auttaa oppilaitaan menestymään." Kirjassa käsiteltiin valmentavaa johtajuutta laajasti. Siinä keskityttiin hyvin myös käytännön haasteisiin, kuten ihmisten erilaisuuteen, luottamukseen, kannustamiseen ja palautteen antamiseen.
 

Mielenkiintoisia ajatuksia heräsi muun muassa palautteen antamisesta ja sen tärkeydestä. On nimittäin tutkittu, että hyvässä työyhteisössä tulisi aina antaa positiivista palautetta VÄHINTÄÄN kolme kertaa enemmän, kuin negatiivista palautetta. Myös avoin keskustelu on tärkeää. Palautteen ja keskustelun merkitys näkyy työntekijän sitoutuneisuudessa organisaatioon. Esimiehen tuleekin huomioida työntekijöiden suoritukset, olivatpa ne sitten huonoja tai hyviä.

Tutkimusten perusteella myös palautteen saamattomuus heijastuu työmotivaatioon. Mikäli palautetta ei saada lainkaan, 40% on valmiita vaihtamaan tämän vuoksi työpaikkaa. Jopa ne, ketkä saavat pelkästään negatiivista palautetta, ovat sitoutuneempia, kun ne ketkä eivät saa ollenkaan palautetta. Myönteistä palautetta saavat henkilöt sitoutuvat kaikkein parhaiten organisaatioon. Tämä on varmasti aivan totta, sillä ainakin omien kokemusteni kautta voin samaistua tähän. Kun ei saa minkäänlaista palautetta, tulee helposti sellainen olo, että esimiestä ei kiinnosta sitten mikään muukaan työyhteisössä tai organisaatiossa. Jos ei ole valmis kehittämään alaisiaan, ei todennäköisesti ole valmis kehittämään muutakaan toimintaa.

Muistakaa siis: "Kannusta ja korjaa, vähintään kolme myönteistä jokaista kriittistä kohden."

Lehtinen & Niinimäki: Asiantuntijapalvelut - tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu

Kirja kertoi asiantuntijapalveluiden tuotteistamisesta ja markkinoinnista. Asiantuntijapalveluissa suurin painopiste on tietysti asiakkaiden ongelmien ratkaisemisessa ja uusien palveluiden kehittämisessä. Vähemmän painoarvoa saa kuitenkin markkinointi ja sen toteuttaminen. Lisäksi brändin merkitys kasvaa koko ajan kilpailun kiristyessä. Kilpailu pakottaa erottautumaan muista yrityksistä.

Markkinointiin panostaminen on yhtä tärkeää asiantuntijapalveluissa, niin kuin missä tahansa liiketoiminnassa. Pystyäkseen luomaan halutun brändikuvan yrityksestä ja sen toiminnoista on markkinointi- ja brändisuunnitteluun panostettava. Viestinnällä saadaan kohdennettua markkinointia oikeisiin paikkoihin. Markkinoinnin keinoin lisätään tunnettuutta ja saadaan tavoiteltua haluttu kohderyhmä.

Palveluprosessin suunnitteleminen on hyvän brändikuvan edellytys. Huolella ja tarkoin suunnitellut palveluprosessit herättävät myönteisiä mielikuvia asiakkaissa asiantuntijapalveluyritystä ja sen tuotteita kohtaan. Tällä tavoin luodaan yrityksestä luotettava ja asiantunteva kuva.

Panostamalla markkinointiin ja brändiin luodaan kilpailuetua muihin nähden.

Mika Mannermaa: Jokuveli – Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa

”Mitä edes tarkoittaa ubiikki?” Oli ensimmäinen kysymykseni, kun kirja valikoitui käteeni kirjastossa. Pikaisen Google tarkistuksen jälkeen, olin taas yhtä tietoa rikkaampi ja tunsin itseni äärettömän typeräksi. Seuraava lainaus on julkaistu Sisukas – verkkolehden sivuilla 9.5.2007, siis yli 4 VUOTTA sitten.

”Uudesta tietoyhteiskunnan vaiheesta on ryhdytty käyttämään
nimitystä ubiikkiyhteiskunta. Tässä uudessa uljaassa yhteiskunnassa älykkäät
tunnistimet yhdistelevät ihmisiä ja asioita helpottaen monia käytännön
toimintoja, mistä syystä mm. Liikenne ja viestintäministeriö puhuu uudesta arjen
tietoyhteiskunnasta. Ubi-sana on yhteydessä sulautettuihin tekniikoihin
(Ubiquitous computing), "kaikkialla läsnä olevaan" tekniikkaan. Kielitoimisto
suosittaa käytettäväksi käsitettä jokapaikan tietotekniikka. Langattomuus on
yksi järjestelmän tunnuspiirteitä. ” – Seppo Helakorpi

Alkujärkytyksestä selvittyäni keskityin taas olennaiseen, siis siihen mistä kirja kertoo. ”Asiat muuttuvat nopeammin kuin luulemme.” Oli ensimmäinen lause kirjan takakannessa. Kuten huomasitte ehkä, olen koko opiskeluaikani onnistunut välttelemään termin ubiikki selvitystä, joten en epäile enää mitään mitä Mika Mannermaa kirjassaan kertoo. Lisäksi ukko on kotoisin Turusta ja kokemusta löytyy mm. 25 vuoden tulevaisuudentutkimuksesta.

Jatkuvaan muutokseen sopeutuminen ja muutoksiin reagoiminen, ovat keskeisiä aiheita Jokuveli – kirjassa. Lisäksi mielenkiintoiset ja yllättävätkin tulevaisuuden skenaariot pitävät lukijan mielenkiintoa yllä. Esimerkkinä: ”Ensimmäinen määräaikainen avioliitto solmitaan Helsingin maistraatissa 14.2.2019”.

Lisäksi kirjasta tekee mielenkiintoisen mm. seuraavat aihepiirit, virtuaaliheimot, sukupolvien väliset kuilut, ubiikin yhteiskunnan perusyksikkö – yksilö sekä kaikkialla läsnä oleva tietoäly.

Voin aidosti sanoa kyseessä olevan yksi mielenkiintoisimmista kirjoista, mitä olen tänä syksynä lukenut.

Nando Malmelin – Mainonnan lukutaito

Mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä.



Huomaan lukevani vuonna 2003 kirjoitettua kirjaa, kun silmiini osuu seuraava lause. ”Mainonta on dynaaminen ilmiö, jota on vaikea määritellä lyhyesti, mutta yksinkertaistaen voi sanoa, että mainonta on maksettua mediajulkisuutta”. Kuitenkin nykypäivän yhdeksi puhutuimmista mainonnan ja markkinoinnin välineeksi voidaan nostaa sosiaalinen media. Tämä tekee tästäkin mainonnan määritelmästä auttamatta vanhentuneen. Kirjassa on kuitenkin muistettu mainita mainontaa kuvaavien käsitteiden epätarkkuus. Peruskäsitteet, niiden väliset suhteet ja sisällöt muokkautuvat jatkuvasti käyttäjiensä keskuudessa.

En ole aikaisemmin lukenut juurikaan mainonnan historiasta ja siksi olikin mielenkiintoista tutustua myös joihinkin historian yksityiskohtiin. Seuraavassa muutama esimerkki.

Käsitteellä brändi on alkujaan tarkoitettu erilaistavaa tunnistetta tai symbolia. Se on lähtöisin amerikkalaisilta karjatiloilta 1800-luvun puoliväliltä. Brändillä tarkoitettiin silloin poltinraudalla eläimeen iskettävää polttomerkkiä, joka helpotti karjan tunnistamista.

Mainosmaailmaa verrataan kirjassa mielenkiintoisella tavalla Darwinin evoluutioteoriaan. ”Markkinoilla ovat pysyneet ne yritykset, jotka ovat olleet muita soveliaampia tai voimakkaampia, sekä toisaalta ne, jotka ovat valinneet selviytymistaktiikaksi sopeutumisen tai erikoistumisen”. Olennaisena osana tätä yrityksen selviytymistä on markkinointi ja mainonta.

Jatkuva uudistuminen, Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen

Pentti Sydänmaalakan vuonna 2009 kirjoittamassa kirjassa pohditaan luovuutta ja innovatiivisuutta käsitteinä. Lisäksi kirjoittaja käsittelee yrityksen toiminnan jatkuvaa uudistumista ja ajan hermoilla pysymistä luovuuden ja innovatiivisuuden avulla. Hän on myös kehittänyt uuden johtamismenetelmän, Älykäs johtaminen 6.0:n. Sen mukaan verkostomainen, itseohjautuva ja avoimeen yhteistoimintaan perustuva organissatio vaatii erilaista johtamista. Tämä onkin totta ja tulevaisuudessa johtamismenetelmät tulevat uudistumaan mm. internetin käytön arkipäiväistymisen vaikutuksesta. Kirja vaikutti alussa kiinnostavalta, mutta siinä on paljon asioiden toistoa. Vaikka kertaus onkin opintojen äiti, olisi vähempikin tässä tapauksessa riittänyt. Luovuutta pyryttiin määrittelemään tarkasti, vaikka juuri eräässä opinnäytetyöseminaarissa pohdittiin, voiko luovuutta edes määritellä...

Luovuus ja innovatiivisuus

- Luovuus ja kyky nähdä asioita uusista näkökulmista ja tuottaa uutta, ennalta arvaatonta ja toimivaa

- Innovatiivisuus on kyky tuottaa uusia menetelmiä, tuotteita ja palveluita

- Innovaatiot syntyvät tiimeissä ja globaalit verkostot lisäävät mahdollisuuksia

- Luovuus on abstraktia, innovatiivisuus konkreettista

Salla-Mari

Living Brands, Raymond A Nadeu

Kirja on kirjoitettu vuonna 2007. On kauhistuttavaa lukea ja havahtua, että tuolloin tiedettiin mitä maailmassa juurikin tällä sekunilla jyllää, vuosien tarkkuudella. Kirjassa puhuttiin suuresta ekologisuus puuskasta, joka on huipussaan vuosina 2010–2011. Missä olemme nyt suomessa, juurikin siinä pisteessä, että kaikki tarvitsee olla luomua ja ekologista. Kirjassa tätä suuntausta kutsuttiin The Glamorous Green Movement. Mutta itse aiheisiin J

Meitä tarkkaillaan ja tutkitaan joka ikinen elävä sekunti. Tarkkailun kohteina ovat käyttäytymisemme, syömisemme, kiinnostuksen kohteemme, ja kaikki mitä vain teemme. Isoveli valvoo meitä ja BRÄNDIT. Mikä brändi ei tahtoisi tarjota parasta mahdollista hyötyä kuluttajallensa? Loistavana esimerkkinä kirjassa oli seuraavanlainen tutkimus:

MADONNA, joka on saanut pidettyä itsensä brändättynä vuosikymmeniä eikä hiipumisen merkkejä näy. Hän ja hänen apurinsa tietävät kuinka toimia ja kuinka testataan tuotteiden toimivuus. Ennen kuin hän julkaisi viimeisimmän huippu myyntejä tahkoneen albuminsa, tutkittiin seuraavanlaisia asioita seuraavanlaisesti. Levylle valikoituja kappaleita soitettiin instrumenttisesti, eli ilman sanoituksia, maailman suosituimmilla klubeilla. Jokaisen kappaleen kohdalla tarkasteltiin mitkä kappaleet vetävät ihmiset tanssilattioille ja kuinka he käyttäytyvät siellä. Tällaisella tutkimuksella Madonna päätti, mitkä kappaleet tulivat olemaan Hard Candy nimisessä albumissa. Ihmiset klubeilla eivät siis tietäneet, että kyseiset kappaleet olivat Madonnan.

Nykypäivänä emme tiedä minkälaisiin tutkimuksiin olemme joutuneet tai tulemme joutumaan J

ISOVELI VALVOO!

-Terhi

Love Leadership by John Hope Bryant

Uusi johtajuuden aikakausi on pyyhkäisemässä suomen ylle. Tiedämme sukupolvemme tekevän muutoksia johtajuuteen. Vaikuttavimpana muutoksena on, että emme tahdo syventää työntekijöiden ja johtajien kuilua, vaan johtajista puhutaan mielekkäämmin johdattajina, joilla on seuraajia (työntekijät). Sukupolvemme tapa johtaa on rakkauspohjainen eikä pelkopohjainen. Emme tule johtamaan tavalla, jolla riistäisimme valtaa pelonalaisesti toisilta. Tahdomme rakentaa työyhteiskunnan, jossa johdattajilla sekä seuraajilla on toisiaan kohtaan suuri luottamus ja rakkaus. Yhteiskunnassamme luottamus tarvitsee ansaita.

Uusina johdattajina muistamme, että kohtelemme seuraajiamme samalla tavalla kuin tahtoisimme itseämme kohdeltavan. Me saamme olla haavoittuvaisia, koska haavoittuvaisuus on voimaa. Kun avaudumme muille, on muillakin helpompi avautua meille. Haavoittuvaisuus on ovi sinun sydämeen.

Parhaan johdattajan ominaisuudet tulevat elämän kokemuksista ja elämänkoulusta. Siitä mitä hän on kokenut ja nähnyt. Parhaat johdattajan ominaisuudet tulevat syvimmästä olemuksesta johdattajan sielusta. Sielusta kumpuavia ominaisuuksia et voi näytellä.

Kun MEISTÄ tulee suuria JOHDATTAJIA tähän maailmaan, muistakaamme rakkaat, että johdatamme seuraajiamme RAKKAUDELLA <3

-Terhi