Hahaa- munaa kunnolla!

Niin minä täällä munailen kunnolla, kirjoitan työni ohella blogiin, johon piti kirjoittaa viime keväänä. Inspiroidun tästä kirjasta. Munaa kunnolla - mokien kautta menestykseen. 
Olisinhan voinut tehdä blogipostauksen jo keväällä. Olisin voinut paineessa ja kiireessä sekä suruissani pakertaa kaiken. Olisin voinut valita toisin asioita. Nyt olen kuitenkin Kanadassa töissä ja muistelen viime kevättä sekä syksyllä lukemaani kirjaa. Munailen edelleen, mutta teen työtä menestyvässä yrityksessä. Sitä kunnon munausta en ole vielä kokenut, joka kirjan mukaan vie monia hurjaan menestykseen. 

Kaikki kirjat, media ja ihmiset painottavat menestystä, onnistumista, onnellisuutta - täydellisyyttä. Ah - joku ihana - siis Stephen Brown kirjoitti kirjan munaamisesta. Miten tämä voikaan luoda onnellisuutta minulle. Tämä kirja syvenee kulisseihin ja kertoo tarinoita mokista, jotka ovat vieneet pohjalla käyneen ihmisen huipulle. 

J.K. Rowlingille sanottiin, että lasten kirjoilla et menesty ja Oprah Winfreylle kerrottiin ettei hän sovi televisioon - excuse me what now??

Monet ovat myös olleet todella huonoja siinä, missä ovat myöhemmin menestyneet. Harjoitus tekee mestarin - ei turha sanonta. Hakkaa päätä seinään ja kasvata sinnikkyyttä - ei siinä muu auta. 

Onnea kaikille ihanille estenomeille, jotka saivat työnsä päätökseen! Minä tulen perästä - heti kun pääsen samalle mantereelle - toivottavasti en munailemaan vaan valmistumaan!

-Sonja

Paineessa ne timantitkin...

Jokainen on aivan varmasti joutunut elämässään työskentelemään niin kovassa paineessa ja stressissä, että on pelännyt selviämisensä puolesta. Töissä on kiire tai koulussa on miljoona tehtävää palautettava ja deadlinet lähestyvät valon nopeudella. Harrastukset saattavat intensiivisyydellään viedä vähäisetkin vapaa-ajat, kun treenataan esimerkiksi jääkiekon puulaakiturnaukseen. Paine pakottaa töihin.

Itselläni alkaa olla tällainen tilanne. Työlistalle on kertynyt koulunkäynti, opinnäytetyön tekeminen edelliseen opinahjoon ja vielä asunnon etsintä sekä muuttaminen (vielä puhumattakaan harrastuksista tai sosiaalisesta elämästä). Välillä koen, että tekemistä on liikaa ja haluan keskeyttää kaiken ja lähteä Madeiralle. Se olisi helppo ratkaisu. Ja houkutteleva. Stressaantuneena muistan kuitenkin, että tässä tilanteessa on oltu ennenkin…

Kauneudenhoitoalan ko:n aikana tuli opittua paljon muutakin kuin ammatillinen osaaminen. Opintojen kolmas eli viimeinen kokonainen vuosi opetti hektisyydellään kyvyn selviytyä kovistakin työn ja koulun vaatimuksista. Kolmas vuosi sisälsi paljon erilaisia opintoja ja tehtäviä, joita suoritettiin kuitenkin ryhmissä. Tämän takia yksittäisen ihmisen laiskottelu olisi kostautunut kaikille. Itse en halunnut hidastaa muiden toimintaa, mikä pakotti minut toimimaan jatkuvasti täydellä teholla ja tekemään monia asioita samanaikaisesti. Erittäin opettavaista. Työt valmistuivat tehokkaasti ja opin paljon uutta. Ennen kaikkea huomasin, että paineessa ihminen työskentelee tehokkaammin. Stressiä pystyy hallitsemaan!

Tietenkään en halua sanoa, että jokaisen kannattaa haalia itselleen mahdollisimman paljon hoidettavia asioita, mutta asioiden samanaikaisuutta ei kannata pelätä. Niin kuin sanonta komentaa; härkää sarvista! Asioilla on tapana ”ryppääntyä” ajallisesti samaan syssyyn, mutta se on vain väliaikainen paineistus. Hetken kovalla työllä selviää rauhallisempiin aikoihin. Kunnes seuraava rypäs saapuu.

Haluan toivottaa onnea, voimia, tahtoa, sisua, kestävyyttä ja rohkeutta kanssasiskoilleni, jotka tällä hetkellä ovat kanssani samassa veneessä. 

Brändi on oikeesti iha jees!

Uskallan myöntää, että ensimmäisenä opiskeluvuotenani sanasta Brändi kehkeytyi jonkin sortin kirosana. Ja uskon, etten ole ainut, joka kokee/koki samoin. Tuona aikana kyseistä teemaa kerjettiin pohtimaan alta ja yltä ja jokapuolelta, aina kyllästymiseen asti. Silloin heiteltiin brändivitsejä, aivan kuin olisimme teemasta kaikkitietäviä. Nyt palaan aiheeseen, lakki kourassa.

Opinnäytetyötäni tehdessä olen saanut palata brändikirjojen ääreen. Tällä kertaa tajuan, miten laajasta, kirjavasta ja mahdollisuuksien täyteisestä asiasta on kyse. Ei se vaatinutkaan kuin 2-3 vuoden kypsymisen. Itselläni on nyt haasteena rakentaa brändiä eräälle tuotesarjalle. Minun roolini kyseisen brändin luomisessa on vain kärpäsen kakka tuulilasissa, koska (kuten Rope kirjoittaa Voita markkinoinnilla -kirjassaan) todellinen brändi ei synny lyhyessä ajassa. Ei puhuta edes muutamasta vuodesta. Asiakkaat antavat hyödykkeille erilaisia lisäarvoja vasta vuosikymmenten järjestelmällisen brändinrakentamisen tuloksena. Otetaan esimerkiksi niinkin pieni brändi kuin Fazer. Fazer aloitti vuonna 1891. Siis se tekee 121 vuotta. 121 VUOTTA! Kärsivällisyyttä toverit!

Mutta jostain se on aloitettava. Löysin hyvän kirjan brändin rakentamisesta ja luinkin sen kannesta kanteen. Mikäli asia kiinnostaa muuten vain, edessä on hyödykkeen/palvelun brändääminen, uuden tuotesarjan lanseeraaminen tai vain jo olemassa olevan tuotesarjan tunnettuuden lisääminen, suosittelen lukemaan Hannu Laakson Brändit kilpailuetuna. Teos on kattava! Sain itse paljon uutta tietoa ja mikä tärkeintä, uutta asennetta brändiasioihin. Kirjan luettuani tajusin, miten moni asia vaikuttaa brändin rakentumiseen ja sen herkkään tuhoutumiseen.

Sarita on täällä aikaisemmin kirjoittanutkin tuotesijoittelusta ja siitä, miten paljon altistumme mainonnalle jatkuvasti. Keskittykääpä joskus siihen, miten paljon ajattelette brändien kautta. Hyvänä esimerkkinä tässäKIN toimii maailman tunnetuin tavaramerkki Coca-Cola. Kyseinen brändi on saanut luotua itselleen niin vahvan ja voittoisan aseman, että se ulottuu jo itse tuotteen ulkopuolelle. Jokainen opiskelija on varmasti joskus luvannut olla illan bileissä selvinpäin käyttäen ilmaisua "Oon tänään Cokis-linjalla." Coca-Cola on siis saanut selväpäisyyden lisäarvon. Coca-Cola on humalan vastakohta! Siinä vasta vahvaa brändiä...

Kuittia kiitos!

Koko kevään on kohistu kauneudenhoitoalan harmaasta taloudesta. Ongelma ei niinkään ole pimeässä palkanmaksussa, vaan kuitittomassa kaupassa. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Turun Sanomat 25.2.2012, jonka jälkeen asia on herättänyt keskustelua monessa eri median kanavassa. Turun Sanomissa kerrotaan, että Työ- ja elinkeinoministeriö on perustanut työryhmän tutkimaan asiaa ja luonnollisesti keksimään keinot kassan sekä kirjanpidon ohimyynnin pois kitkemiseksi. Itse olen sitä mieltä, että jokaisesta ostotapahtumasta tulee saada kuitti. Ilman sitä ei ole mahdollista esimerkiksi vaihtaa ja palauttaa viallista tai muutoin väärää tuotetta myyjälle. Takuu loppuu, kun takavalot poistuvat silmänkantavasta. Ei hyvä... Kuitti antaa mielestäni takuun laadusta ja siitä, että myyjällä on munaa ottaa vastuu myymästään tuotteesta tai palvelusta. 


Yrittäjällä ei tällä hetkellä ole velvollisuutta antaa kuittia asiakkaalleen. Turun Sanomissa kerrotaan, että Suomen hiusyrittäjät sekä Suomen kosmetologien yhdistys suhtautuvat kuitinantopakkoon myönteisesti. Hiusyrittäjät kertovat järjestönä olleensa alun alkaen kuittipakon kannalla. Parturi-kampaamoala työllistää noin 12 500 yrittäjää ja alan liikevaihto on noin 513 miljoonaa euroa. Harmaan talouden osuus tästä veikataan olevan noin 20 prosenttia liikevaihdosta. Mielestäni 20 prosenttia noin suuresta liikevaihdosta on aika suuri summa!! Turun Sanomissa käytetään esimerkkinä turkulaista Clipp-huone Oy parturi-kampaamoa, jossa kuitin antaminen asiakkaalle on itsestäänselvyys. Näin pitäisi ollan jokaisessa alan yrityksessä, joten mallia voi ottaa tästä monin tavoin edistyksellisestä yrityksestä. 


Itselleni tuli mieleen opinnot ammattikoulussa. Niihin kuului yritystoimintaa, mutta näin jälkeenpäin ajatellen erittäin pintapuolisesti. Monista parturi-kampaajista tulee yrittäjiä, joten opintokokonaisuutena liiketoiminta voisi olla laajempikin. Tietenkin jokainen maalaisjärjellä ajatteleva tietää, että kuitit myynti- ja ostotapahtumasta ovat pakollisia, mutta ehkä asiasta olisi voinut olla enemmän keskustelua jo silloin. Konkreettisia esimerkkejä mitä tapahtuu, jos jää lain kouralle kiinni keplottelusta. Uhkakuvat tehoavat aina :D 


Hyvää kesää kaikille ja muistakaa kuitit :) 

Yhdessä olemme vahvempia

Luin erään naistenlehden mielipidepalstalta kirjoituksen, jossa kirjoittaja oli hyvin tuohtunut Y-sukupolven tulosta työelämään. Kirjoittaja parjaa Y-sukupolven käyttäytyvän itsekkäästi ja muiden mielipiteet huomiotta jättäen. On aika suuri haaste nuorelle esimiehelle tulla työyhteisöön, jos yhdelläkin työntekijällä on tällaiset ennakkoluulot kaikkia Y-sukupolven edustajia kohtaan. Jäinkin miettimään, miksi sukupolvien ”sekoittumisesta” työyhteisöissä puhutaan usein haasteena ja niin harvoin rikkautena?  Eikö erilaisuuden pitäisi olla rikkaus? 

Löysin artikkelin Houston Chronicle lehden nettisivuilta, small business-osiosta, jossa käsitellään sukupolvierojen hyötyjä työelämässä. Artikkelissa nostettiin esiin monta hyvää pointtia, miksi ikäryhmien sekoittuminen on hyvä asia. Eri ikäryhmät voivat oppia paljon toisiltaan; esim. vanhempien työntekijöiden kokemus ja nuorten uusin alan osaaminen. Eri ikäryhmillä, kuten jokaisella yksilönä, on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Toisen vahvuus on toisen heikkous, joten yhteistyöllä koko työyhteisö on vahvempi. Erilaisuudella voidaan myös innostaa työntekijöitä, toisilta oppiminen voi parhaimmillaan olla hyvin hedelmällistä ja lisätä puhtia omaan työhön. 

Toivon, että työpaikoilla osataan suhtautua sukupolvieroihin avarakatseisesti ja ennakkoluulottomasti. Sitä paitsi, hyvä yhteishenki työpaikalla on kova kilpailuetu työelämässä! Tässä vielä linkki artikkeliin: http://smallbusiness.chron.com/benefits-generational-differences-workplace-15430.html

150

Sataviisikymmentä.

Se on määrä ihmisiä, joiden kanssa pystyisit istumaan kahville tai drinksulle sattumalta törmätessäsi heihin kaupungilla ilman, että se tuntuisi omituiselta.

Tässä vaiheessa käyt tarkastamassa omien Facebook-kavereidesi määrän. Itselläni niitä oli 333. Social butterfly-poikaystävälläni mahtavat 736. Jos alat todella laskemaan ja karsimaan Facebook-kavereistasi niitä, joiden kanssa voisit sattumalta istua drinksulle, määrä olisi todennäköisesti noin 150 henkeä.

150 pitää paikkaansa melkein aina. Toki jos olet yltiösosiaalinen ja ystävystyt ihmisiin helposti, voi tuntua aivan luontevalta istua kahvittelemaan useamman kuin 150 henkilön kanssa, mutta useissa tapauksissa kahvittelun toinen osapuoli saattaisi tuntea olonsa epämukavaksi.

Lukua 150 on tutkittu paljon. Jo muinaisissa kylissä asukkaita oli keskimäärin 148,4. Myös useat sotilaalliset suunnittelijat ovat päätyneet siihen, että yli 200 hengen taisteluryhmä ei toimi hyvin yhdessä, sillä he eivät pysty kunnolla tutustumaan toisiinsa.

"Kun joukot kasvavat 150 henkilöä suuremmiksi, ihmisistä tulee vieraita toisilleen"

- Uskonnollinen ryhmä hutteriitit

Uskonnollinen ryhmä hutteriitit on noudattanut jo vuosisatojen ajan tätä maagista 150 ihmisen sääntöä. Heidän mukaansa ryhmän ylittäessa 150 ihmisen rajan, tapahtuu jotain mystistä, joka vaikuttaa negatiivisesti ryhmän toimintaan. Tämän vuoksi 150 ihmisen kohdalla he jakavat yhteisönsä kahdeksi pienemmäksi ja aloittavat ryhmien toiminnan alusta. Tätä samaa ajatusta moni voisi mielestäni hyödyntää esimerkiksi yrityksen toiminnassa.

Kuvassa Herra Gladwell


Näiden esimerkkien lisäksi 150 -säännöstä on olemassa monia muita käytännön esimerkkejä, joihin voit tutustua esimerkiksi lukemalla Malcolm Gladwellin romaanin Leimahduspiste.

150 -sääntö osoittaa, että ryhmän koko on yksi erittäin merkittävä ja huomioitava asiayhteystekijä, jolla voi olla vaikutusta moneen asiaan, kuten työyhteisön toimintaan tai yrityksen pyörimiseen.


Loppuun haluan todeta vain, että pidä huolta omista 150 ihmisestäsi, sillä hyvillä kontaktisuhteilla tulet pääsemään elämässä vielä pitkälle. Trust me.



Kesäterkuin, Milla :)


Ps. Kuva Googlen kuvahausta.

Inbound marketing - 5 tapaa menestyä paremmin internetmarkkinoinnissa!

Myönnän heti alkuun, otsikko on tuulesta temmattu. Sille on kuitenkin syynsä esimerkkinä, jonka selitän pian.

Brian Halliganin ja Dharmesh Shahin Inbound Marketing on kirja paikallaan tähän hetkeen.

Koska kirja on kauppakorkean uusin kurssikirja ja sen laina-aika on umpeutumassa, en ole ehtinyt päästä lukemaan kirjaa kannesta kanteen. Se kuitenkin tekisi mieli tehdä.

Inbound Marketing on suomennettuna jotain kiinnostavan/vetovoimaisen markkinoinnin suuntaan. Se tarkoittaa vastakohtaa perinteiselle ja yksisuuntaiselle markkinoinnille, tyrkyttämiselle. Inbound marketing selvittää, kuinka saada kävijämäärää internetissä luonnollisesti ja mieluiten maksutta. Kirja neuvoo käytännönläheisesti selkein esimerkein, kuinka lisätä kävijävirtaa pienillä teoilla ja mihin kiinnittää huomiota omassa toiminnassa.

No entäs tuo otsikko. Se on yksittäinen napattu vinkki kirjasta. Tutkimusten mukaan ajankohtaiset kirjoitukset verkossa, joissa esiintyy selkeä luku (vinkkejä tms) tai tunnettu yritys/henkilö leviävät nopeasti verkossa ja saavat lukijat kurkkaamaan sisällön. On myös tärkeää nimetä otsikko sisällön mukaan, sillä niinkuin tiedätte, Google arvostaa sivuja (eli nostaa niitä hakutuloksissa korkeammalle sijoitukselle) , joissa otsikko toistuu  tekstissä, etenkin siinä ensimmäisessä kappaleessa. (Ei siis ole kovin järkevää otsikoida esim. kesän hiustrendistä kertovaa blogitekstiä laulunsanoilla, jos haluaa bloginsa löytyvän - tätä siis tapahtuu ja paljon!)

Kirjaa joutuu suositella oikeastaan kaikille, huolimatta siitä, onko jo tutustunut Google Adwords-mainontaan tai blogimaailmaan. Olen varma että siitä löytyy jokaiselle jotain. Onhan sentään markkinointiguru Seth Godinkin sitä kehaissut!

Small talk, mitä sanoa kun ei ole mitään sanottavaa?

Small talk, en ole koskaan ollut hyvä siinä. Kämmenet hikoavat kun ajattelenkin kiusallisen hiljaisia tilanteita, joissa pitäisi sanoa jotain, mutta kun ei ole mitään sanottavaa.  Kiusallisen hiljaiset hetket ovat vain lisänneet kielteistä asennettani small talkia kohtaan; miksi aina pitäisi olla sanomassa jotakin, eikö voitaisi välillä olla vaan hiljaa? Kun small talk ei ole itseltä sujunut, on se tuntunut ylipäätänsäkin turhanpäiväiseltä. 

Luettuani talouslehti Forbesin sivuilta artikkelin small talkista, en kuitenkaan enää pysty kieltämään small talkin hyödyllisyyttä. Yksi tärkeimpiä syitä small talkin hyödyllisyydelle on uusien kontaktien luominen, koskaan et voi tietää kenet vakuutat small talkillasi! Forbesin artikkelissa muiden, hieman erikoisempien syiden lisäksi on todettu, että sinulla ei yksinkertaisesti ole muuta mahdollisuutta kuin harrastaa small talkia. Olet joko hankkimassa yrityksellesi uusia asiakkaita, itse etsimässä työtä tai viettämässä aikaa työkavereidesi kanssa, milloinkaan et voi välttyä tarvitsemasta sitä. Liike-elämässä small talkilla on iso merkitys siinä, miten jäät muiden mieliin.  

Small talkissa pätee niin monessa muussakin asiassa paikkansa pitävä väite; harjoittelu tekee mestarin! Puheenaiheita, voi miettiä jo etukäteen ja rohkeutta kerätä vaikkapa testaamalla niitä ensin kavereille.

Linkki artikkeliin: http://www.forbes.com/sites/brettnelson/2012/03/30/six-reasons-small-talk-is-very-important-and-how-to-get-better-at-it/

Tieto lisää tuskaa?

Nykypäivänä ihmiset elävät keskellä informaatiotulvaa. Internet on tehnyt tiedonhankkimisesta nopeaa ja vaivatonta. Internetistä löytyy niin uutisia, tutkimuksia kuin mielipidekirjoituksiakin. Jokaisella on oma sanansa sanottavana, joka kommentointien kautta usein myös ilmaistaan. 

Tiedon helppo saatavuus on vaikuttanut myös kosmetiikan kuluttajiin; kosmetiikan ainesosista haetaan tietoa ja keskustellaan Internetissä, verkkokaupoista tilataan kosmetiikkaa ja tuotteita arvostellaan blogeissa ja keskustelupalstoilla. Kosmetiikan valmistajille on avautunut uudenlainen väylä tavoittaa kuluttajat.

Tiedon helpon saatavuuden ja paljouden takia kuluttajilla on kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä kosmetiikasta. Etenkin kosmetiikan ainesosien turvallisuus ja tehokkuus ovat nousseet polttavaksi aiheeksi kauneuden alalla, johon alan ammattilaisetkin esittävät usein toisistaan eriäviä mielipiteitä. Kuluttaja tavoittaa toiset kuluttajat helposti esim. keskustelupalstojen kautta. Joku esittää huolensa jostakin tuotteesta tai ainesosasta ja pian keskustelu kiihtyy ja sanoista siirrytään tekoihin; tuotteita tai ainesosia aletaan boikotoida riippumatta siitä oliko huoli aiheellinen tai aiheeton. 

Kaikki tämä on johtanut siihen, että kosmetiikan valmistajien on syytä jatkuvasti tarkkailla internetissä ja sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua ja myös reagoida siihen. GCI-lehden verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa kerrotaan, kuinka juuri kuluttajien vaatimuksesta kosmetiikan valmistajat etsivät vaihtoehtoisia säilöntäaineita esim. kosmetiikassa laajasti käytettyjen parabeenien tilalle. Parabeenien haittoja terveydelle ei ole tieteellisesti todistettu, mutta koska kuluttajat ovat alkaneet epäillä niiden turvallisuutta, on valmistajien ollut pakko reagoida asiaan. Uskonkin, että tulevaisuudessa tuotteita tullaan yhä enemmissä määrin kehittelemään käsi kädessä kuluttajien kanssa ja kuluttajat tulevat sosiaalisen median kautta jopa tietämättään vaikuttamaan tuotekehittelyyn.   

Linkki CGI-lehden artikkeliin: http://www.gcimagazine.com/business/rd/ingredients/150079635.html?page=1

Tuotesijoittelun salat julki

Katsoin pari päivää sitten elokuvan, jonka aluksi vuokrasin vain huvin vuoksi, mutta koska se on iso osa tämän päivän markkinointia, aloin pohtia asiaa enemmän. Elokuva oli The Greatest Movie Ever Sold. Se on Morgan Spurlockin uusi teos, joka käsittelee tuotesijoittelun voimaa. Dokumenttielokuva kertoi siitä, miten Morgan itse vieraili mielenkiintoisten sponsorien luona ja pyysi rahoitusta tähän elokuvaansa. Hän solmi hyviä diilejä ja bisneskumppani sai mainostilaa hänen elokuvassaan. Elokuva pyrki valottamaan katsojia siitä, miten paljon (ja miten taitavasti) mainonnan ammattilaiset sisällyttävät mainoksia elokuviin ilman, että katsoja

välttämättä edes tiedostaa sitä. Brändit ovat vahvoja! Näkyvyys on tänä päivänä uskottavuutta. Jos et näy, ei sinua voida ottaa vakavasti! Kuitenkin brändin on mietittävä omia tarkoitusperiään, kaikki brändit eivät suostuneet mukaan elokuvaan pelätessään huonoa mainetta, jonka Spurlockin nimi saattaisi tuoda mukanaan. Kuten Donald Trump totesi elokuvassa: ”Commercials are commercials but you should take the money and run!” Missä kohtaa näkyvyys voidaan tulkita ei-kannattavaksi? Vai voiko se edes olla sitä? Esillä olo, saatavilla olo ja toisto ovat olennaisia, jotta sinut muistettaisi. Eikö ensiarvoisen tärkeää ole, että sinun brändisi tulee ensimmäisenä asiakkaan mieleen hankintoja tehtäessä? sarita

Lumenella menee lujaa

Lumene on kehittänyt yhteistyössä VTT:n kanssa uuden, suomalaisen lakan tehoon perustuvan kantasoluteknologian. Tämä teknologia tulee yksinoikeudella Lumenen käyttöön. Kyseistä lakkauutetta on Lumenen Excellent Future -ihonhoitotuotteissa, jotka on suunnattu yli 30-vuotiaille naisille. Tuotteet lanseerataan keväällä 2012 Suomessa ja Ruotsissa, myöhemmin Venäjällä ja syksyllä USA:ssa. Näin uutisioidaan Markkinointi&Mainonta -verkkolehden sivuilla.

Vaikka yleensä en lämpene tällaisille uutuushypetyksille, niin tämä kyllä nyt herätti mielenkiintoni. Haluan ehdottomasti nähdä tuotteen INCI:n ja sivellä sitä ainakin kerran kohta kolmikymppiselle hipiälleni. Luonnollisesti odotan ihmeitä.

Markkinointi&mainonta -verkkolehden sivuilla kerrotaan myös tuotteen ainesosista. Teho perustuu sen sisältämiin antioksidantteihin, flavonoideihin. Uute sisältää näitä superaineita noin kymmenen kertaa enemmän kuin tuore, vastapoimittu lakka. Se suojaa ihoa ulkoisilta vanhenemista aiheuttavilta tekijöiltä sekä edistää kollageenin muodostumista ihossa.

Itseäni aina hieman mietityttää, kun puhutaan kantasoluista, nanopartikkeleita ja sen sellaisista. Toisaalta haluan ihoni nuortuvan rasvan voimalla, toisaalta taas en halua minkään ainesosan imeytyvän verenkiertooni. Tämä aiheuttaa ristiriitaisen tunteen. Kemikaali on aina kemikaali.

Lumene on kuitenkin mielestäni loistava esimerkki suomalaisesta menestysbrändistä, joka ratsastaa tyylikkäästi pohjoismaisuudella ja pohjoisen luonnon antimilla. On osattu nostaa esiin oman maan marjat ja tunturipurojen raikkaat veet. Toivonkin yritykselle vielä suurempaa menestystä kansainvälisesti ja odotan innolla uusien purnukoiden ilmestymistä kauppojen hyllyille. Ja ehkäpä omallenikin.

Salla-Mari

Digimakupaloja

Sanotaan, että aloittaessaan uudessa työpaikassa ihmisellä on ensimmäisten kolmen kuukauden aikana mahdollisuus nähdä asioita ja kehityskohteita vielä tuorein silmin, ennen kuin hän sulautuu organisaatioinsa tapaan ajatella asioita.

Tähän ajatukseen pohjautuu käsiin saamani lähes uunituore kirja, Kati Sulinin päiväkirjamainen pohdinta uudessa työssään online-dialogin johtajana Fazerilla. Siinä pohditaan haasteita, joita viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset päivittäin kohtaavat. Oli mielenkiintoista päästä kurkkaamaan Suomen arvostetuimman brändin strategiaan digiviestinnän osalta!

Muutama poiminta:

• Yrityksissä aletaan olla hyvällä mallilla sosiaalisen teknologian hyödyntämisen kanssa ulkoisissa suhteissa, mutta miten on sisäisen käytön laita. Miten sitä esimerkiksi voidaan hyödyntää suuren yrityksen henkilöstöhallinnoinnissa? Entä innovaatiotoiminta ja tuotekehitys? Myös vaikkapa hiljaisen tiedon tallentamista ja hyödyntämistä sosiaalista teknologiaa hyväksi käyttäen voisi olla ajankohtainen aihe miettiä.

• Brändi ei saa olla liian monen klikkauksen päässä. Kannattaa leikkiä kuluttajaa hakukoneessa ja suunnitella sisältöä sen mukaan. Millaisille lempinimille brändi taipuu? Läsnäolo kannattaa optimoida kuluttajien termien mukaan.

• Mobiilivalmius. Millaista sisältöä brändeiltä halutaan olevan aina "taskussa"? Niin elintarvike kuin kosmetiikka-alallakin tärkeimmät tuotetiedot ja allergisoivat ainesosat olisi hyvä olla hollilla ostopäätöstä helpottamassa. Myös nopea palautteenantomahdollisuus mobiilisti voisi Fazerin tapaan olla mahdollistettuna muillakin yrityksillä.

• Zero Moment Of Truth, eli totuuden nollapisteen määrittely markkinointiviestintäkampanjassa. Esimerkki: Näet tv-mainoksessa vihreän sammakon. Mainoksen jälkeen et muista, mistä brändistä tai yrityksestä oli kyse. Sammakko jäi kuitenkin mieleen. Brändin pitää olla hereillä ja tarjota sisältöä hetkeen, kun kuluttaja toimii ja googlaa vihreää sammakkoa. Pitää miettiä, miten ZMOT saadaan toimimaan yrityksen hyväksi!

Kirjasta voi lukaista lisää some:sta yrityksen näkulmasta, tai esimerkiksi sen hyödyntämisessä lahjakkuuksien rekrytoinnissa. Kirjasta löytyy varmasti jotain jokaisen makuun!

Fazerilla rima on korkealla, kun puhutaan hyvän palvelukokemuksen tuottamisesta online-asiakkaille. Siitä on hyvä ottaa oppia. Ylihuomenna olisi myös Fazerilta edustaja puhumassa online-ekosysteemin kehityksestä, digitaalisen markkinoinnin seminaarissa. Sinne menossa, jos vappuhuuma antaa myöden. :)

Palvelumuotoilu pähkinänkuoressa

80% - "Tarjoamme ylivertaisia asiakaskokemuksia"

8% - "Olen saanut erinomaisen asiakaskokemuksen"

Näin selvittää konsulttiyhtiö Bain & Company tutkimustulostaan.

Palveluliiketoiminnan osuus on nousussa, samoin odotukset palveluja kohtaan. Joka paikassa on nykyään muka asiakaslähtöistä toimintaa. Uskaltaako joku yritys tänä päivänä väittää, että ei ole asiakaslähtöinen? Termi alkaa olla aikalailla puhki kulunut.

Yli puolet asikaskokemuksesta on asiakkaan tunteita. Halutaan hyvää fiilistä. Miten saadaan parannettua elämyksiin ja kokemuksiin vaikuttavia asioita? Miten syntyy palveluja, joilla on todellista asiakasarvoa? Jos organisaatiossa innovatiivisuus jää puheen tasolle, voidaan asiakaslupausten lunastamiseksi hakea apua palvelumuotoilusta. Valoitan hiukan mistä siinä oikeastaan on kyse.

Palvelumuotoilussa focus on siis tiukasti palvelun käyttäjässä ja palvelukokemuksen parantamisessa. "Vain perusteellisen asiakasymmärryksen pohjalta voidaan kehittää ja tuottaa uusia palveluinnovaatioita."

Tämäntyyppistä on kuultu aiemminkin?

Kyseessä onkin tapa yhdistellä vanhoja asioita uudella tavalla, muotoilun metodeja hyödyntäen. Asian ytimessä on uusien ja olemassa olevien palveluideoiden ja -konseptien kehittämistä, sekä palveluprosessien ja -ympäristöjen suunnittelua.

Palvelumuotoilija heivaa perinteiset asiakaskyselyt suosiolla sivuun ja menee lähemmäs asiakasta. Tutkitaan, havainnoidaan, haastatellaan ja kaivellaan esiin piileviä tarpeita. Saadut tulokset kertovat eri asiakasprofiilien käyttäytymisestä, arvoista, motiiveista ja merkityksistä. Hommaa havainnollistetaan alusta alkaen visuaalisin keinoin.

Jotta palveluun päästään paremmin käsiksi, jaetaan se osiin moneen otteeseen. Asiakkaan kokema palvelupolku jakaantuu palvelutuokioiksi ja siitä edelleen lukemattomiin kontaktipisteisiin. Polusta tehdään mahdollisimman selkeä, jolloin ostamisen esteitä raivataan pois tieltä.

Yhteiskehittäminen on tässä se juttu. Asiakkaat haastetaan mukaan, samoin henkilökunta. Suunnittelua, prototyyppien testausta, ja vielä pilotit ennen starttia.

Ja ettei homma käy tylsäksi, monialaisesta palvelumuotoiluporukasta saattaa löytyä liiketoiminnan kehittäjiä, some:n asiantuntijoita ja vaikka psykologi. Isommissa hankkeissa voidaan myös kikkailla taiteilijoiden kanssa. Joukosta saattaa löytyä myös uudempia tuttavuuksia, kuten tarinallistajia.

Ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä?

Kyyllä. Sen lisäksi, että asiakkaat tehdään mahdottoman tyytyväisiksi, varmistetaan, että palvelut ovat kustannustehokkaita ja vastaavat yritysten liiketoiminnallisiin tavoitteisiin.

Joten, palvelumuotoilu = liiketoiminnan ja loppukäyttäjän yhteinen intressi!

Kysyntää luulisi riittävän. Palveluista on tullut yritysten tärkein kilpailuareena. Jos miettii tämän päivän palveluja, huomaa, että palvelu on kaikkialla. Palvelumuotoilijalle löytyy käyttöä jo pelkästään yritysten eri kanavapalettien kokonaisuuksien hallintaan, jotta asiakaspalvelu saadaan säilytettyä yhtenäisenä läpi eri kanavien ja päätelaitteiden.

Erinomainen palvelu on yhtä kuin sitoutuneempi asiakas. Se on myös kestävin erottautumiskeino. Ehkä siihen kannattaa hiukan satsata!

Lisätietoa aiheesta on tarjolla esim. Juha Tuulaniemen Palvelumuotoilu -kirjassa. Täynnä asiaa!

-Emilia

Palvelubisneksestä kokemusbisnekseen

Luin Janne Löytänän ja Katleena Kortesuon kirjan Asiakaskokemus - palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. Kirja oli helppolukuinen ja tykkäsin kyllä sen sisällöstäkin! Siinä perehdytään asiakaskokemusten johtamiseen. Liian moni yritys ajattelee, että asiakkaat ovat olemassa yrityksiä varten, vaikka PITÄISI ajatella juuri toisinpäin. Kirja sopii luettavaksi kaikille esimiehille ja miksei myös alaisillekin asiakaspalvelutyössä.

Jotta yritys voi luoda kokemuksia, sen tulee ensin asettaa asiakas toimintansa keskelle. Sen jälkeen omat toiminnot järjestetään asiakkaan ympärille luomaan kokemuksia ja arvoa asiakkaalle. Yrityksen luodessa kokemuksia, se voi erilaistaa toimintansa uniikille tasolle. Palvelujen tuottamisesta on siis siirryttävä eteenpäin kokemusten luomiseen!

Tällä hetkellä monessa parturi-kampaamossa eletään varmasti jännittäviä hetkiä vuoden alusta nousseen alv:n myötä. Nousu 9% :sta 23%:een ei ole mikään pieni nousu. Tässä olisikin hyvä sauma lähteä miettimään yrityksen erilaistumista. Millä tavalla hintojen nousu voitaisiin kääntää asiakkaan hyväksi? Voitaisiinko asiakkaalle tarjota kokemuksia? Tunteiden luomisesta pitää pitää kiinni ja kun toiminta on uniikkia, ei hintakilpailukaan uhkaa!

Sitaatteja

"Lunch at Hooters. FOR SCIENCE."

"Sometimes, leadership is butting the fuck out."

"If you find yourself saying "Yeah, but it was just a joke..." more than once, maybe you shouldn't be in the joke business?"

"Retro Google, Or Nostalgia For True Nerds. "

"If everything you do is important, you probably don't know what "important" means."

"Time for the coming week's catch-phrase. I suggest "Working harder, smarter, MORE!" because that'll annoy the hell out of your colleagues."

"If you could safely eat bacon from a zombie pig, wouldn't this be the national dish of the internets?"

"Sunday Lessons from Sherlock Holmes: Paying Attention to What Isn’t There."

"Realized that there doesn't seem to be a webshop dedicated to the hangover. And they say entrepreneurial opportunities are hard to find."

"Yes, drinking can make you creative. But how often have you had a brilliant idea when drinking, and then immediately started executing?"

"Checked out some retro-gaming, and was struck by one fact: There were once games without the goal of getting three stars per level."

"Conferences = where we talk excitedly about the future, but in a way designed to make everyone comfortable with their present knowledge."

"Middle age means never to have to say you're sorry. "It wasn't me, it was my mid-life crisis!""

"Tequila in a pizza? Why not indeed!"

"Weekends are me time. The big question is whether one uses it to create a better me or a more anesthetized me."

"Everyone is for change and development, as long as it means that others change and develop into something more like them."

Ja tässä vain murto-osa kaikista mahtavista sitaateista Alf Rehnin twitter-profiilista - olen koukussa.

the tipping point

Minä en aio vieläkään lopettaa tästä teoksesta jankuttamista, sillä se on kaiken paasaamisen arvoinen.Yksi mielenkiintoisimmista aihepiireistä Leimahduspisteessä on ihmistyypit, jotka saavat sosiaalisen epidemian leviämään ja olisikin mielenkiintoista oppia tunnistamaan juuri oikeast henkilöt.


1. Yhdistäjät
Yhdistäjät ovat ihmisiä, joilla on poikkeuksellisen laajoja verkostoja erilaisista sosiaalisista ryhmistä. He keräävät ihmissuhteita ja osaavat yhdistää toisiinsa henkilöt, joista voisi olla hyötyä toisilleen.

2. Tietäjät
Tietäjät ovat henkilöitä, jotka tietävät jostakin tietystä asiasta poikkeuksellisen paljon. He ovat tärkeitä henkilöitä leimahduspisteen aikaansaamisessa, sillä he tietävät asioita, joita muut eivät tiedä.

3. Myyntimiehet
Karismaattiset henkilöt, jotka osaavat myydä kenelle tahansa lähes mitä tahansa.


Gladwell antaa vinkkejä kyseisten ihmistyyppien tunnistamiseen, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole.

Joharin ikkuna

Me ollaan tämän ryhmän kanssa opeteltu siihen, että ollaan avoimia toisille ja annetaan palautetta suoraan. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin kolmen vuoden aikana kehittämään tätä taitoa. Ihan kohta meidän tiet erkanevat ja me teemmekin kohta töitä aivan muiden tyyppien kanssa. Tässä kohtaa olisi varmaan hyvä pysähtyä miettimään omia vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemusta siltä kannalta, että olemme kohta uusissa työ- tai opiskelupaikoissa. Vaikka kannatankin ehdottomasti suorapuheisuutta, kannattaa jokaisen silti miettiä sitä tapaa, miten sen esittää uusille ihmisille. Kaikki eivät välttämättä heti ota sitä positiivisena asiana.

Luin Risto Ahosen ja Sirke Lohtaja-Ahosen kirjan Palaute kuuluu kaikille ja bongasin sieltä Joharin ikkunan. Sitä voi käyttää apuna viestinnän ja itsetuntemuksen kehittämiseen. Joharin ikkunassa on neljä ruutua. Ne ovat avoin, sokea, kätketty ja tuntematon. Näitä ruutuja tarkastellaan palautteen käsittelemisen ja avoimuuden lisäämisen kannalta. Avoin ja kätketty ruutu kuvaavat, millainen käsitys sinulla on sinusta itsestäsi. Avoin ja sokea ruutu kertovat sen, miten muut sinut näkevät. Tuntematon-ruutu sisältää sinusta sellaisia asioita, joita et tiedä sinä, eikä kukaan muukaan.

Tavoitteena on pyrkiä laajentamaan avoin-ruutua alas ja oikealle. Tämä toteutuu käyttäytymällä nykyistä avoimemmin ja suhtautumalla palautteisiin myönteisesti. Kahteen suuntaan laajeneva avoin-ruutu siis pienentää automaattisesti tuntematon-ruutua. Näin tapahtuessa saat tuntemattomasta tietoisuuteesi asioita, jotka ovat huomaamattasi ohjanneet käytöstäsi. Tämä siis lisää itsetuntemustasi!

Osoitteessa joharinikkuna.fi on lista adjektiiveja. Käy kurkkaamassa ja listaa sitten niistä itseäsi parhaiten kuvaavat adjektiivit. Lähetä tämä lista tutuillesi. Heidän tehtävänään on valita listalta ne adjektiivit, jotka kuvaavat sinua parhaiten. Mikäli näkemyksenne sinusta ovat erilaiset, käynnistä keskustelu. Voit oppia itsestäsi paljon uutta ja saada eväitä tuleviin, uusiin ympyröihin! Samalla voit hyödyntää sitä myös siinä, että miten me viedään tämä meidän hyväksihavaittu tapa sinne muidenkin tietoisuuteen!